Otetaan kaveri mukaan. Yritetään saada kaveri mukaan
toimintaan toisten kanssa. Näin kaveri saadaan huomaamaan, että heistä on apua
ja heillä on merkitystä muille ihmisille, porukalla tekemiseen, tapahtumiin
jne.
Annetaan kaverille positiivista palautetta. Kerrotaan
kaverille tai hänen läheisilleen hänen vahvuuksistaan, saavutuksistaan ja
voimavaroistaan. Kaikilta niitä aivan varmasti löytyy, kun hetken tutkiskelee
avoimin mielin ja positiivisella asenteella. Tämä saa kaverin huomaamaan, että
hän on tarpeeksi tärkeä, jotta muistamme ja tunnistamme näitä asioita ja
toisaalta hän itse tunnustaa samat asiat ja vahvistaa käytöstään.
Pidetään kaverista huolta ja ilmaistaan huolenaiheemme
hänen hyvinvoinnistaan. Ilmaistaan kaverille hänen tärkeytensä ja merkityksensä
elämässämme. Tämä tuo kaverille yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Rohkaistaan kaveria. Yritetään saada kaveri kokeilemaan
tai oppimaan jotain uutta. Kehutaan onnistumisia, yrityksiä ja jopa
epäonnistuneita yrityksiä. Pääasia, että tuetaan ja rohkaistaan kaveria
yrittämään uudelleen, mahdollisista epäonnistumisista huolimatta.
Nauretaan kaverin kanssa, mutta ei kaverille. Autetaan
kaveria oppimaan nauramaan omille ja meidän töppäyksillemme. Rohkaistaan
nauramaan aroillekin asioille. Tosin tässä pitää olla tarkkana ja
hienotunteinen, ettei vahingossa loukata kaveria. Tavoitteena olisi auttaa
kaveria löytämään se pieni huumorinpilkahdus vaikeistakin asioista.
Kuunnellaan kaveria. Sallitaan kaverin ilmaista meille
vaikeitakin asioita ja kun hän rohkaistuu niin tekemään, todellakin kuunnellaan
häntä. Tämä vahvistaa kaverin luottamusta siihen, että todellakin välitämme
hänen huolistaan ja kuuntelemme aidosti. Lisäksi tavoitteena on kertoa
kaverille, että hänen huolenaiheensa ovat tarpeeksi tärkeitä täyden huomiomme
saamiseksi ja että todellakin tahdomme ymmärtää häntä ja auttaakin, jos se vain
on mitenkään mahdollista.
Näytetään, että välitetään. Muistutetaan, että todella välitämme kaverista. Vietetään aikaa kaverin kanssa, ollaan aidosti läsnä, kuunnellaan.
Muistutetaan positiivisista asioista. Emme voi noin vain muuttaa toisen negatiivista minäkuvaa, mutta voimme auttaa huomaamaan positiivisia piirteitä hänessä itsessään ja muistuttaa näistä aika-ajoin. Hyvät piirteet ja hyvät teot kaipaavat esillenostamista.
Vältetään syyttämistä ja syyllistämistä. Huonosta itsetunnosta kärsivät syyttävät usein itseään tilanteestaan myös mahd. mielenterveysongelmistaan. Muistutetaan heitä, ettei tilanne ole heidän syynsä. On vältettävä käyttämästä vähätteleviä ja samalla syyllistäviä sanontoja, kuten: "Ota itseäsi niskasta kiinni".
Ollaan kärsivällisiä. Huono itsetunto on usein seurausta vuosia jatkuneesta negatiivisesta kehityksestä. Tästä syystä muutos parempaan ei voi tapahtua hetkessä vaan pikkuhiljaa. Ollaan siis kärsivällisiä ja tuetaan kaveria matkan varrella sitkeästi ja säännöllisesti.
Muistutetaan, että aina ei tarvitse olla iloinen ja itsevarma, on sallittua ja normaalia, että silloin tällöin on paha mieli ja epävarma olo itsestään. On varottava asettamasta epärealistisen kovia tavoitteita. On parasta edetä pikkuhiljaa, pienin askelin, hitaasti, mutta varmasti.
Ollaan rohkaisevia, mikäli kaverimme painii itsetunto-ongelmien kanssa ja hakee haluaa hakea niihin tai muihin ongelmiinsa ulkopuolista apua, tuetaan häntä kaikin tavoin. Tukeminen voi olla henkistä, mutta myös aivan käytännön tasolla arkiaskareissa auttamista, kyydin järjestämistä, koiran vahtimista tms.
Autetaan etsimään sopivaa apua, mikäli huomaamme, että huonosta itsetunnosta on aiheutunut tai on vaara aiheutua mielenterveysongelmia. Autetaan, rohkaistaan ja tuetaan kaveria hankkimaan ulkopuolista ammattiapua. Huonosta itsetunnosta kärsivällä on usein ylitsepääsemättömän vaikeaa pyytää ulkopuolista apua. Kaverin rohkaisu ja tuki voivat olla erittäin tärkeitä siinä tilanteessa.
 |
Näytetään, että välitetään. Muistutetaan, että todella välitämme kaverista. Vietetään aikaa kaverin kanssa, ollaan aidosti läsnä, kuunnellaan.
Muistutetaan positiivisista asioista. Emme voi noin vain muuttaa toisen negatiivista minäkuvaa, mutta voimme auttaa huomaamaan positiivisia piirteitä hänessä itsessään ja muistuttaa näistä aika-ajoin. Hyvät piirteet ja hyvät teot kaipaavat esillenostamista.
Vältetään syyttämistä ja syyllistämistä. Huonosta itsetunnosta kärsivät syyttävät usein itseään tilanteestaan myös mahd. mielenterveysongelmistaan. Muistutetaan heitä, ettei tilanne ole heidän syynsä. On vältettävä käyttämästä vähätteleviä ja samalla syyllistäviä sanontoja, kuten: "Ota itseäsi niskasta kiinni".
Ollaan kärsivällisiä. Huono itsetunto on usein seurausta vuosia jatkuneesta negatiivisesta kehityksestä. Tästä syystä muutos parempaan ei voi tapahtua hetkessä vaan pikkuhiljaa. Ollaan siis kärsivällisiä ja tuetaan kaveria matkan varrella sitkeästi ja säännöllisesti.
Muistutetaan, että aina ei tarvitse olla iloinen ja itsevarma, on sallittua ja normaalia, että silloin tällöin on paha mieli ja epävarma olo itsestään. On varottava asettamasta epärealistisen kovia tavoitteita. On parasta edetä pikkuhiljaa, pienin askelin, hitaasti, mutta varmasti.
Ollaan rohkaisevia, mikäli kaverimme painii itsetunto-ongelmien kanssa ja hakee haluaa hakea niihin tai muihin ongelmiinsa ulkopuolista apua, tuetaan häntä kaikin tavoin. Tukeminen voi olla henkistä, mutta myös aivan käytännön tasolla arkiaskareissa auttamista, kyydin järjestämistä, koiran vahtimista tms.
Autetaan etsimään sopivaa apua, mikäli huomaamme, että huonosta itsetunnosta on aiheutunut tai on vaara aiheutua mielenterveysongelmia. Autetaan, rohkaistaan ja tuetaan kaveria hankkimaan ulkopuolista ammattiapua. Huonosta itsetunnosta kärsivällä on usein ylitsepääsemättömän vaikeaa pyytää ulkopuolista apua. Kaverin rohkaisu ja tuki voivat olla erittäin tärkeitä siinä tilanteessa.
Muita käytännön vinkkejä löydät Positiivarit ry:n sivustolta. Positiivarit kysyi jäseniltään miten he ovat onnistuneet vahvistamaan toisen heikkoa itsetuntoa. Vastauksia tuli 95 kappaletta http://www.positiivarit.fi/toisen_itsetunnon_vahvistus
Oman ja kaverin itsetunnon parantamiseen löydät vinkkejä myös alla olevasta tutustumisen arvoisesta videosta. Nicholas James Vujicic, (syntynyt 4. joulukuuta 1982) on australialainen saarnaaja ja motivoiva puhuja, joka on syntynyt Tetra-amelia syndrooman kanssa. Tämä harvinainen syndrooma ilmenee kaikkien neljän raajan puuttumisena.Lapsena hän kamppaili henkisesti ja tunteellisesti, kuin myös fyysisesti, mutta loppujen lopuksi tuli sinuiksi vammaisuutensa kanssa ja seitsemäntoista vuoden iässä perusti oman voittoa tavoittelemattoman järjestönsä, Life Without Limbs, Elämä ilman raajoja.
Pohdittavaksi
- Tuleeko sinulle mieleen kaveria, jolle voisit olla avuksi?
- Kuinka voisit soveltaa ylläolevia ohjeita juuri hänen tilanteeseensa sopivalla tavalla?
Lähteet
- MiTalk, University of Michigan, https://mitalk.umich.edu/article/95, viitattu 12.1.2016
- Positiivarit ry, http://www.positiivarit.fi/toisen_itsetunnon_vahvistus, viitattu 2.2.2016
- How can friends and family help? Mind.org. http://www.mind.org.uk/information-support/types-of-mental-health-problems/self-esteem/how-can-friends-and-family-help/ Viitattu 26.2.2016