Teoreettinen lähestymistapa aiheeseen "itsetunto" ei voisi olla mikään muu kuin humanistinen ihmiskäsitys. Jos hieman pyörittelemme käsitettä itsetunto, niin huomaamme hyvin nopeasti, että sen haltuunotto mieltämällä nuori tai aikuinen oppijana passiiviseksi päätyy umpikujaan. Itsetunto kun muodostuu kunkin yksilön kohdalla hyvin subjektiivisista elämänkokemuksista. Tämän prosessin kuvaamiseksi ja muuttamiseksi myös oppimiskäsityksen on oltava sellainen, missä oppija nähdään tavoitteellisena ja aktiivisena tiedonhankkijana. Humanistisesta ihmiskäsityksestä kumpuava konstruktivistinen tiedonkäsitys ja edelleen kognitiivinen oppimiskäsitys on se, mikä meillä on ollut mielessä tehdessämme tätä itsetunto -oppimispakettia.
Kun nuoret/aikuiset tutustuvat blogin sisältöön, niin meillä on ollut pohjaoletus, että heillä on monenlaisia subjektiivisia kokemuksia, jotka ovat muokanneet heidän itsetuntoansa. Tässä otamme siis huomioon kokemuksellisen paradigman, jonka lisäksi ajattelemme kognivistisen ja konstruktivistisen paradigman mukaisesti oppijalla olevan pohjalla myös aikaisempia tieto- ja merkitysrakenteita (vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa). Nämä merkitysrakenteet ovat ehkä olleet muokkaamassa itsetuntoa huonoon suuntaan, mutta ihan samalla tavalla konstruktivistinen oppimiskäsitys antaa välineet viedä prosessia kohti hyvää itsetuntoa. Blogi sisältää materiaalia, jonka avulla oppija voi lähestyä aihetta teoreettisesti (tämä osuus on yritetty muokata mahdollisimman lukijaystävälliseksi) tai kokemuksellisesti erilaisten tehtävien kautta.
Konkreettisesti idea itsetunto-blogista virisi, kun tutustuimme nuorisotakuuseen, sen sisältöihin ja perusteluihin. VALMA:n (valmentavan koulutuksen) opetussuunnitelmasta ei ole suoraan luettavissa, mitä itsetuntemus osio pitää sisällään ja sen takia halusimme kehittää oman version sen opetussisällöstä. Hallituksen esityksessä valmentavasta koulutuksesta painotetaan Valma–koulutuksen suuntaamista syrjäytymisuhan alaisille, mutta työkalupakkimme kehittämisen lähtökohta on suunnata em. koulutusosio sekä varsinaisille VALMA:n kohderyhmille, että ammattitutkintoon tähtääville. Itsetunto/itsetuntemus teemojen ottaminen opetussuunnitelmiin laajemmin on perusteltua, kun pyritään vähentämään opiskelun keskeyttämistä ja lisäämään nuorten hyvinvointia.
Hallituksen esityksessä ammatillisen koulutuksen lain muuttamisesta (HE 107/2009) tuotiin esille tarve monipuolistaa valmistavia ja valmentavia koulutuksia, jotta voidaan tulevaisuudessa vähentää perusopetuksen päättäneiden nuorten riskiä jäädä kokonaan koulutuksen ulkopuolelle ja syrjäytyä. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen tavoitteeksi asetettiin madaltaa jatko-opintoihin siirtymisen kynnystä, vähentää keskeyttämisiä tutkintoon johtavien opintojen alkuvaiheessa sekä parantaa koulutuksen läpäisyä. Esityksessä tuotiin esille, että kasvattamalla opiskelijoiden motivaatiota ja kehittämällä opiskeluvalmiuksia, pyritään vaikuttamaan opintojen suorittamiseen ja työelämään nopeammin siirtymiseen. (HE 107/2009, 6.)
Sivistysvaliokunnan mietinnön mukaan opetuksessa tuli kiinnittää erityistä huomiota oppimisvalmiuksiltaan ja tavoiltaan erilaisiin opiskelijoihin ja niihin, joilla on elämänhallinnan vaikeuksia. Mietinnössä korostettiin, että koulutus tulisi suunnata ensisijaisesti syrjäytymisuhan alaisille, ei niinkään ”välivuodeksi” vaihtoehtona hakeutumiselle suoraan peruskoulutukseen (SiVM 7/2009). (”.http://oph.fi/download/155894_valmentavien_koulutusten_toimintaymparistoanalyysi.pdf)
Sisältö
Työkalupakissa on seitsemän osa-aluetta, jotka sisältävät tiiviistetytsti teoriaa sekä harjoituksia. Nämä osiot on mahdollista käydä läpi joko itsenäisesti tai osana opetusta.
- Johdanto
- Itsetunnon rakennusaineet
- Itsetunto - millainen se voi olla?
- Oman itsetunnon parantaminen
- Kaverin itsetunnon parantaminen
- Itsetunnon erityiskysymyksiä
- Tukiverkostot
Teoria pohjautuu suuressa määrin Liisa Keltikangas-Järvisen ajatuksiin itsetunnosta.
Työkalupakkiin on kasattu myös muita opetustilanteita tukevia materiaaleja:
Työkalupakkiin on kasattu myös muita opetustilanteita tukevia materiaaleja:
- Itsetuntoharjoituksia (sekä yksilö- että ryhmäharjoituksia)
- Oppituntisuunnitelmia
- Kirjallisuusviitteitä
- Youtube-videovinkkejä
- Päivi Niemi, http://www.paiviniemi.net/materiaalia/, työkalupakki itsetunnon ja tunnetaidon vahvistamisesta kiinnostuneille, viitattu 26.2.2016
- Toivakka, Sari ja Maasola Minna. 2012. Itsetunto kohdalleen!. PS-kustannus. Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen
Lähteet:
- http://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/ lainattu 27.2.2016.
- HE 107/2009
- HE 107/2009, 6
- SiVM 7/2009
- http://oph.fi/download/155894_valmentavien_koulutusten_toimintaymparistoanalyysi.pdf/lainattu 23.01.2016