 |
| Ydinperhe |
Perheen merkitys ja itsetunto
Ja alussa oli perhe. Se, mitä useimmat mieltävät sanalla perhe, saattaa edelleen noudattaa kaavaa "biologiset vanhemmat; isä, äiti ja kaksi lasta". Tätä kutsutaan käsitteellä ydinperhe.
Länsimaisten yhteiskuntien kehitys on mattimeikäläistenkin arvion mukaan muuttanut myös perheitä. Suomen kansaneläkelaitoksella on aina ollut huomattavaa mielenkiintoa tietää millaisia perheitä on olemassa (eri etuuksia laskiessaan) ja se tekee sivuillaan seuraavanlaista jaottelua:
 |
| Yhden vanhemman perhe |
- Adoptioperhe
- Monikkoperhe
- Sateenkaariperhe
- Uusperhe
- Yhden vanhemman perhe
Kuinka perhe sitten liittyy itsetuntoon?
Jos ajattelemme talonpoikaisjärjellä, sotkematta mukaan lukemattomia tieteellisiä tutkimuksia, niin ymmärrämme helposti, että vastasyntynyt luo välittömästi siteen vanhempiinsa ja sisaruksiinsa. Luonnollisesti tämä side on alussa äitiin vahvempi, koska usein juuri äiti huolehtii lapsen perustarpeista (ravinto, puhtaus, läheisyys, uni jne.).
Lapsen kasvaessa muut perheen jäsenet tulevat yhä tärkeämmiksi. Tietyssä kehitysvaiheessa lapset kiinnostuvat omasta sukupuolestaan ja etsivät sen rakentamiseen (myös itsetuntoon) vinkkejä vanhemmiltaan, jotka sitten innoissaan saavat ostaa tytöilleen vaaleanpunaisia poneja ja pojilleen Valmet –traktorin muovikopioita. Kun puhumme naiseksi tai mieheksi kasvamisesta, niin puhumme oikeammin siitä, kuinka kasvamme miehen tai naisen rooliin. Jotta lapsi voisi kasvaa rooliinsa, niin hänellä täytyy olla roolimalli. Pojalla täytyy olla miehen malli ja tytöllä naisen malli.
Suomessa kuten useimmissa länsimaissa avio- ja avoerot ovat yleistyneet voimakkaasti. Alla olevasta tilastokeskuksen grafiikasta avioerojen ja solmittujen avioliittojen käyrät ovat lähestyneet tosiaan voimakkaasti vuodesta 1975 lähtien.
 |
| Avioliitot ja avioerot 1965–2014 |
Voimme sanoa, että avio- tai avoero ei ole sosiaalista häpeää aiheuttava tapahtuma kuten aiemmin, vaan se on jopa täysin hyväksytty ratkaisu. Mutta mitä avio- tai avoero tarkoittaa lasten kannalta? Usein perheen isä on se, joka poistuu perheestä syystä tai toisesta. Tilastoraportin (11/2015, 29.5.2015) mukaan yhden vanhemman lapsiperheitä on 119545, joista isä ja lapsi -perheiden osuus on 16163 eli 13,7 % (http://www.yvpl.fi/media/yhden-vanhemman-perheet-tilastoina/lainattu 27.2.2016)
Jorma Myllärniemi on käsitellyt kirjassaan ”Mieheksi ilman isää (2010)” laajasti niitä haasteita, joita poika voi joutua kohtaamaan miehen roolia omaksuessaan. Hän mainitsee kirjassaan esim. että isän "fyysinen" puuttuminen ei välttämättä tarkoita isän "psyykkisen" läsnäolon puuttumista. Toisaalta isä voi olla perheestään psyykkisesti poissa, vaikka olisikin fyysisesti läsnä. Johtui tämä "isättömyys" syystä tai toisesta, niin miehen mallin ja "psyykkisen" isyyden voi antaa sopiva aikuinen mies lähipiiristä (setä, muu miespuolinen sukulainen, harrastuskerhon vetäjä jne.).
Sama tilanne on tytön kohdalla suhteessa äitiin, mutta pojat joutuvat kohtaamaan tilanteen avioerojen myötä useammin, koska valtaosassa avioeroja pojat jäävät äidin talouteen. Isän merkitys on todella suuri, olipa kysymyksessä tyttö tai poika. Saara Kinnunen viittaa kirjassaan ”Sovintoon elämän kanssa (2014)" erääseen tutkimukseen, jonka mukaan murrosiästään hyvin selviytyneiden nuorten eniten valintoja saaneet esimerkkilauseet olivat:
- hyvät suhteet isän kanssa
- isän arvostus ja kannustus
- yhteinen tekeminen isän kanssa
”SAATAMME YMMÄRTÄÄ VASTA AIKUISENA, ETTÄ VANHEMPAMME OVAT RAKASTANEET MEITÄ, VAIKKA HE EIVÄT OLE OSANNEET ILMAISTA SITÄ LAPSEN YMMÄRTÄMÄLLÄ KIELELLÄ!”
Lähteet:
- http://www.kela.fi/eri-perhemuodot/lainattu 27.2.2016
- http://tilastokeskus.fi/til/ssaaty/2014/ssaaty_2014_2015-04-21_tie_001_fi.html
- Kinnunen,Saara.2014, Sovintoon elämän kanssa
- Myllärniemi, Jorma,2010, Mieheksi ilman isää
- http://www.yvpl.fi/media/yhden-vanhemman-perheet-tilastoina/lainattu 27.2.2016